Koko syksy on kikkailtu jos jonkin näköisten ongelmien parissa, niin agilityssä kuin tokossakin. Agilityssä on päästy aika samalle aaltopituudelle radalla. Niin paljon on kiinni siitä miten rytmitän ohjaustani, meillä on ajoittain oikeesti ollut aivan mahtavaa yhdessä radalla! Niistä hetkistä on hyvä pitää kiinni. Nirri menee juuri sinne minne ohjaan ja niin vauhdilla kuin se menee ei pieneenkään myöhästymiseen ole varaa.
Lähdön kanssa on sitten tapeltu oikein urakalla. On kokeiltu hyvällä ja pahalla, tiukasti ja leperrellen, väkisin ja kihisten, maassa,istuen ja seisten... mikään ei onnistu. Pahimmillaan, olen koittanut saada Nirriä pysymään istuma asennossa aglityhallissa 45 min, menttaliteetti periksienanna oli molemmilla, lähdettiin pois ilman treeniä.
Nyt olenkin taipumussa siihen ajatukseen, että ehkä olisi aika höllätä kriteeriä. Tähän asti sääntönä (kriteerinä)olen pitänyt, että koira ei saa liikuttaa karvaansakkaan, liikkumisesta tulee välitön palaute. Omatoimisesta korjaamisesta taas kehua, mutta mikään palkka maailmassa ei riitä, kun edessä on agility-kenttä kaikkineen ihanuuksineen.
Viime treeneissä kokeilin, mitä tapahtuu, jos en korjaa tai palauta Nirriä istumaan, kun nousee seisomaan (jos ei ole edes vaihtoehto, koska nouseminen on 100% luokkaa). Nirri lähtee varovasti kävelemään askel kerrallaan kohti ekaa estettä, mutta mielenkiintoista tässä oli ehdottomasti se, että jos en sano "tule"-käskyä, Nirri kiertää esteen perässäni, sen sijaan että lähtisi sitä hyppäämään. Saisinkohan Nirrin oppimaan, että nousta saa ja tassuja siirtää, mutta lopullista käskyä tulee odottaa sielä esteen takana. Tämä varmaan selviää vain kokeilemalla ja pyytämällä apusilmiä paikalle.
Maltti tuntuu olevan se mitä Nirrin koppaan ei mahtunut sitä jaettaessa. Tokossa on alkanut, ilmeisesti bortsuille tyypillinen, ennakointi. Perusasentoja liikeiden lopussa ennakoidaan koko ajan kasvavissa määrin. Lisäksi vaihtaisi asentoa kaukoissa paljon nopeammin kuin olisi tarkoitus. Mikä tähän auttaisi? No treeni tietenkin! Ongelma on nyt se, että ei olla missään toko-ryhmässä, jossa joku potkisi minua persuksille näiden "pikkuasioiden" viilaamisesta kuntoon. Lisäksi rakastan treenata asioita, joita osataan. Tällä hetkellä tokon puolella on AVO-luokan liikkeet treenin alla ja melko mukavasti ne meneekin. Seuruu pitäisi saada intensiivisemmäksi, hakee paikkaa aivan liikaa ja tarjoaa pitkässä seuruussa jääviä oman mielensä mukaisesti. Tässä siis kriteerit myös kohalleen! Kaukoissa osaa jumpata liikettä todella hyvin, mutta etäisyyden kasvaessa, liikkuu eteenpäin maasta istumaan noustessa. Ryhmässä paikkamakuuta tulisi treenata häiriöllä paljon, sen verran Nirri on herkkä reagoimaan muiden koirien liikkeeseen.
Nyt on alkamassa koira treenien kannalta se inhokki aika, säät kylmenee ja sormet palelee. Motivaatiota vaan molempiin lajeihin, niin eiköhän se siitä.
Fudiksesta en sano tällä hetkellä mittään, koska kroppa on niin romuna, ettei paljon oo palloa tarttenut potkia. Ketuttaa, mutta kuulemma aika nämä parantaa (pöh sanon minä ja vedän teippiä jokaseen särkevään kohtaan...)
