maanantai 1. huhtikuuta 2013

Koiramainen pääsiäinen

Pitkän pitkä perjantai...
Tokoilua Ojangon Vuokkoset Arenalla, paljon Myytin koiria mukana, aina tuoreimpia pentuja myöten. Nirrin kanssa kokeiltiin paikalla makuuta ryhmässä, mutta kun nousi kolmannen kerran vein sen pois. Oli ehkä liian korkealla vire, jotta olisi pystynyt heti alkuun tekemään. Tehtiin luoksetuloa liikkurin käskyjen kera, mitä ei ennen ollakkaan tehty. Otti häiriötä käskyistä, mutta muutama onnistuminen loppuun saatiin. Tehtiin myös jääviä niin, että Nirri sai vapaasti kulkea sivulla ja siitä käsiavulla seisomaan jääntiä. Olen tässä aivan törkeen huono, kun en osaa palkkaa tarpeeksi nopeasti hyvästä suorituksesta. Maahan menot sujuvatkin jo paremmin, mutta aika pitkälti jouduin antamaan tuplakäskyn.. Tehtiin myös tuttavuutta metallikapulaan, joka ei Nirrin mielestä ole yhtään semmonen juttu että sen vois nostaa. Lopuksi tehtiin juoksutarkastus, niin että kun Nirri lähti syöksymään tarkastusta tekevää Senniä kohti, kääntyi hän pois. Lopuksi lähinnä vain leikittiin, koska Nirrin keskittymiskyky oli melkein nollassa.

Sunnuntain Tokoilut Kirjurinluodolla!
Kokoonnuttiin Myytin porukalla treenailemaan. Oli tosi kiva nähdä lisää Myytin koiruuksia ja pölistä niitä näitä. Nirrin kanssa tehtiin seuruuta ja kokeiltiin nyt uutta lähestymistapaa. Leikitetään, lelu piiloon, vauhdista seuraa-käsky, palkka. Tämä näytti ja tuntu hyvältä tekniikalta. Liinalla saadaan näpäytettyä, jos alkaa paikka katoamaan tai edistämään. Nyt vaan muistettava ite olemaan hyvällä fiiliksellä ja pitää hauskaa, todennäkösesti näin saadaan tästä molemmille mukavampaa.
Lisäksi tehtiin pitkästä aikaan kapula treeniä ja sujuu edelleen hyvin. Nirri lähtee kapulalle vauhdilla ja nostaa hyvin. Pitäisi varmaan nyt alkaa päättämään millaisen luovutuksen haluan rakentaa tähän.

Maanantain agility seminaari:
TVA-hallilla meitä koulutti Satu Hilli, tähtäimessä hallinta ja eteneminen. Oli tosi kiva nähdä muita Myytin koiria agiradalla, mukana oli Nirrin sisaruksista Peli ja Sansa sekä tädit Pinni ja Ansa. Ja pakko on myöntää, että kyllä myytin koiran tunnistaa kun sellaisen näkee. :)
Nirrin vuoro oli viimeisessä ryhmässä, mutta hyvin jakso kakara odotella koko päivän omaa vuoroa. Keskityttiin etenemiseen ja nyt oikeastaan huomasin kuinka kiinni Nirri on minussa. Kun oma liike pysähtyi jaloissa, oli Nirrin vaikea edetä pelkällä käsi avulla. Nirri teki tutulla innolla töitä ja jaksoi hyvin toistoja. Sadun mielestä liikutaan Nirrin kanssa hyvin ja Nirri vaikuttaa myös todelta valmiilta ikäisekseen, mutta esteiden itsenäistä suoritusvarmuutta rutkasti lisää. Satu kehotti kokeilemaan Nirrin kanssa treenaamista ilman leluja, eli jättämään lelut kokonaan pois radalta. Nirri odottaa multa lelua kokoajan ja se vie osan keskittymisestä pois esteistä. Eli kokeillaan namipalkkaa, koska se ei nosta virettä lisää ja Nirri näyttäisi palkkautuvan jo radan tekemisestä, kehuja, silitykset ja namit siis ens treeneihin. Ja jos lelua käyttää niin sen tulisi aina tulla jostain muualta kuin minulta.

Paljon hyvää neuvoa tuli siis tältä reissulta, niin tokoon kuin agilityynkin. Ja Nirrin kanssa matkustaminenkin on mukavaa, se ei ole moksiskaan uusista ihmisistä tai paikoista. Kiitoksia kaikille majoituksista, kyydeistä ja seurasta, kyllä suuri osa koiraharrastuksesta on myös sielä kentän laidalla ja jälkipyykeissä! ;)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti