Perjantaina oli pakko käydä testaamassa kaverin luistimia, vaikka jäällä oli paksu kerros lunta. Mutta mikä tunne! Miten olin saattanut unohtaa kuinka ihanaa luisteleminen on ja vielä hämmentyneempi olin, kun huomasin jalkojen vain tekevän töitä ihan kuin taukoa ei koskaan olisi ollutkaan.
Lauantai aamuna jännitti todella paljon. Pelit pelattiin Hämeenlinnassa ulkojäällä Hämeensaaren kentällä. Se että pysyy pystyssä, ei paljon lohduta jos maila ja kiekko on hukassa, mutta onneksi alkoi nopeesti tottua pelivälineisiin. Eka peli meni hieman hukassa, niin kiekollisesti kuin myös sen suhteen,että kaikki pelikaverit olivat uusia. Niukka 18-14 tappio ekasta pelistä, toka peli jo sitten vietiinkin jo hyvin omiin nimiin. Kolmannessa pelissä 7-2 tappio turnauksen lopulta voittaneille. Pronssi peli odotti, itse en tosin tähän jäänyt pelaamaan, kun piti rientää Hyvinkäälle fudismatsiin, mutta tytöt hoiti homman ja mitsku kotiin, taas!
Taisin hullaantua taas jäällä liitämisestä ja vähän taisin jo tiirailla ringette jengiä ensi syksyllekkin. Jos sitä kolkuttelisi vanhan seuran ovia hokkarit valmiiksi jaloissa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti