Mummo ja Nipsu liitää taas

Ihana päivä tietokoneen edessä istuen ja kun koirat alkaa piippailee jotain tekemistä niin parasta on suunnata hallille!

Mukaan pääsi Myyn ja Nirrin lisäksi Vili, joka yllätti tekemällä tosi hienoa rataa ilman virheen virhettä! Uskomaton pappa! :)

Tehtiin pientä radan pätkää ja Junnu innostu kuvailemaan oikein huolella, joten alla kooste pätkistä. Kiitos Junnu!

Nirrin kanssa väännettiin kättä lähtöluvasta ja ohjaukseen tulosta. Täytyypi ehkä harkita pientä hyppäystä takaisin perusasioihin, jotta voi sanoa että ollaan yhdessä radalla...

http://youtu.be/tv7JFpO8ido

Viikko 37

Ma: Agility 20min, koulutus 1h

Ti: Jalkapallo aamutreenit 1h. Koulutus 1h, agility 1h

Ke: Kävely 30min, toko 25 min, lenkki 47 min 7.4km, aidat, liikeradat ja venytykset 30 min

To: Lenkki 5.7km 26min

Pe: Agility 1h30min, Jalkapallo treenit 1h30min

La: Kävely 35min. Jalkapallopeli 90+ lämmöt 25min

Su: agility 3h, lenkki 45min 7.5km

ALO1!!

Lauantaina käytiin Nirrin kanssa ekoissa TOKO-kokeissa. Varotusaikaa saatiin torstai illasta, mikä kyllä sopi, koska muuten olisin panikoinut asiaa vielä enemmän kuin nyt.

Paikkana Espoo ja tarkemmin Röylän luonnonkauniissa maisemissa hiekkakentällä. Tuomarina  oli Harri Laisi.

Aamu oli aika kylmä ja sumuinen, mutta nopeesti lämpesi kun liikkeet alkoi. Alo luokassa oli 10 koirakkoa ja meidän vuoro oli viimeisenä, hienosti ehdin siinä vielä vähän kerätä paineita. Sitten itse asiaan:

Luoksepäästävyys: 9 Nirri siirtyi mun jalan vierestä nojaamaan tuomarin jalkaan, mutta ei hyppinyt tai muuten venkuillut. Tässä olisi voinut käydä huonomminkin, kun pikku bortsupallero oisi pyrkinyt syliin loikalla :)

Paikalla makaaminen: 9 Meni hyvin maahan ja pysyi lähes samassa asennossa koko ajan, hieman lonkalla on Nirrin asento. Ei välittänyt juuri muista, mitä nyt muutaman kerran sivusilmällä vilkuili tapahtumia. Ennakoi sivulle käskyn, josta rokotti tuon pisteen. Menee ihan mun piikkiin, kun ei olla kauheesti noihin laitettu ajatusta.

Seuruut: 8 Nirri oli aika korkeassa vireessä, mutta seuraaminen oli pääsääntöisesti sitä mitä olen halunnut; melko tiivis ja innostunut. Tämä ei kuitenkaan ollut ihan tuomarin silmään ja lisäksi rokotti muutamasta edistämisestä.

Maahanmeno seuraamisesta: 10 tämä oli hieno! Tipahti niille sijoilleen kun käsky tuli ja viivottimen suoraksi eikä karvakaan värähtänyt ennen sivulle käskyä! Jes!

Luoksetulo: 10 Tämän tiesin meidän osaavan. Käskyn vaihto tänne samasta sivu-käskyyn toimi ja tulee koko matkan täysiä. Nirri hallitsee kroppansa niin hyvin, että kääntyy täydestä vauhdista perusasentoon todella hienosti!

Seisominen seuruusta: 0 jäi harmittamaan, etten antanut enemmän avuja. Jäävissä Nirri suosii maahanmenoa, varsinkin jos se tehdään ensin. Noh toinen kympin arvoinen maahan meno :D

Estehyppy: 9.5 kannatti käydä hallilla edellisenä iltana muistelemassa. Tuomari olisi toivonut pidempää hyppyä, muuten ei moitittavaa.

Kokonaisvaikutus: 9 Tuomari kehui koiran haluukkuutta tehdä töitä mun kanssa, sekä hyvää liikettä ja kropan hallintaa. 

Alla kuva pisteistä, joita kertyi juuri tarpeeksi ykköstulokseen 162p.

Nirri teki minun mielestä hemmetin hyvin töitä ja ihailtavaa oli myös se, että mun hermostuneisuus ei juuri näkynyt koirassa, kuin ihan alussa lähinnä seuruussa. Saan olla ylpee!

Nyt vain uudella innolla työstämään Alokas luokan liikkeitä! :)

Onneksi on Nirri!

Viides sairasloma viikko menossa ja kohta kolme viikkoa kipsin kanssa säätämistä..noh alkaa pikkuhiljaa riittää!

Eniten ketuttaa se ettei pysty pelaamaan eikä treenaamaan. Ei fudista, eikä säbää, paska homma mutta minkäs teet. Hikiliikuntakin kun pitäisi pitää kohtuudenrajoissa niin ei ole uudet asicsit päässeet lenkille. Hienon puhtaina odottelevat lenkille lähtöä. 

Mutta onneksi on Nirri! Meidän treenit nyt vain on vähän vähempi riehakkaita, mutta siihen on pyrittykkin. Eilen ja tänään on alettu taas päästä treenin makuun, kun maanantaina treenattiin hitusen agia ja tauon jälkeen tokon alokasluokan liikkeitä. Tänään jatkettiin agia ja oli hurjan kivaa!! Muutamat möllikisat on molemmissa lajeissa kiikarissa, joten on aikas kiva, että on jotain mitä odottaa. :) Lisäksi ollaan myös valmustauduttu tulevaisuuteen yöpymällä hotelleissa ja muissa vieraissa paikoissa, kun kiersimme Turun saariston rengastien viime viikolla. On se vaan hieno otus!

Viime viikolla sain pienemmän kipsin, jonka myös saa pois suihkun ajaksi, mutta peukkua ei saa liikuttaa tipan tippaa, joten kauhean suurta iloa siitä ei ole ollut. Alottelen viikko-ohjelma päivitykset taas kun alkaa treenaaminen onnistumaan. 

Sairastuvan kuulumisia

Niinhän siinä kävi, että hyvin pitkälle päästiin tällä kaudella ilman loukkaantumisia. Nyt kuitenkin istuskelen kipsi vasemmassa kädessä ja edessä vielä vajaa viisi viikkoa yhteiseloa. 

Vasemman peukalon nivelsiteet katkesi pari viikkoa sitten kaaduttuani. Aluksi ei vaikuttanut pahalta, mutta viikon sairaslomailun jälkeenkään peukalo ei toiminut kunnolla, niin askel kävi kohti käsikirurgia. Terveystalon Ville Alanen otti minut vastaan ja alle kymmenessä minuutissa olin saanut leikkausajan. Muutama testi osoitti että nivelsiteet olisivat todennäköisesti katki. Lääkärin sanoja lainaten:"Voi paska. Leikkaukseen tää menee."

Leikkausajan sain jo keskiviikolle ja hyvä niin. Armoton vitutus siitä, että jää pelejä väliin ja Nirrin treenaus hankaloituu. Kaksi viikkoa niin saan ompeleet pois ja toivonmukaan pienemmän kipsin, jonka saisi myös pois. Jonkin verran elättelen toivoa, että treenaamaan ja pelaamaan pääsisi jo aikasemmin. 

Jos jotain positiivista haluaa löytää, niin suolta asti vaivannut lähentäjä vamma saa nyt aikaa parantua kunnolla.

Tänään kävin Nirrin kanssa kävelemässä reippaan kahdeksan kilsan lenkin ja hyvää teki. :)

Viikko 32

Ma-pe sairaslomalla käden takia

To: Jalkapallopeli 90min

Pitkin viikkoa Nirrin kanssa tokoa ja esineruutua

PalloPalloPalloPallo

Takana hurja viikonloppu pallon perässä juosten. Ohjelmaan mahtui beachfudista, pubifudisturnaus ja sarjapeli.

Lauantai aamuna pelattiin Hietsun rannalla beachfudiksen kilpasarjan alkusarja. Ensimmäisestä voitto samoin toisesta. Näiden jälkeen olimme jo varmasti jatkossa. Kolmas peli meni meiltä puolivaloilla ja hävittiin Hinkeille, jotka eivät kyllä yhtään himmailleet.

Puoli kahdelta oltiin jo Kirkkonummen tekiksellä vetämässä nappiksia jalkaan ja aloittamassa Kirkkonummen Pubfudis turneeta. Shaken joukkue koostu suurimmaksi osaksi naisista, toisin kuin muiden joukkueiden, mutta oli meillä neljä tytönomaistanmiestä joukkueessa. Pärjättiin paremmin kuin hyvin miehiä vastaan ja voitettiin kaikki viisi muuta turnaukseen osallistuja joukkuetta. Finaalissa pelattiin Varukkaa vastaan, ja mentiin aina pilkuille asti. Ensimmäiset viisi molemmilta sisään. Vedin ensimmäisenä yksittäisistä pareista ja jäätävän kova veto uppos, Make taas torjui vastustajan tasoittavan, joten mestareita oltiin. Luvassa olisi ollut varmasti huikeat kultajuhlat, joista suurinosa naisista joutui kieltäytymään vedoten seuraavan päivän sarjapeliin. 

Sunnuntaina jatkettiin semifinaalin merkeissä beachissä. Viime vuoden mestarille ei nöyrryttiin ja pronssiottelu kutsui. Osaltaan siihen tyytyväinen, niin oli  enemmän aikaa palautua ennen sarjapeliä. Pronssi oli tiukka ja meidän yksi maali hylättiin vaikka maalivahdin kautta meni maaliin. Pelasin maalissa ja torjuin pilkun, uhraten samalla vasemman käden keskisormen nivelsiteet. Vastusta pääsi tekemään vastahyökkäyksestä kultaisen maalin ja tyytyminen neljänteen sijaan. Kyllä harmitti.

Tässä vaiheessa takana 11 peliä kolmenkymmenen tunnin sisään ja tunti aikaa sarjapelin alkuun. Oikean jalan isovarvas ja jaökapöytä turvoksissa ja sormi kipeenä kohti keskusnurmea. Tiedossa oli rankka peli pienellä miehityksellä. Muutamat särkylääkkeet namaan ja nappista tunkemaan jalkaan, mikä ei tuntunut alkuun yhtään hyvältä. Mutta joku siinä on kun pilliin vihelletää , niin kivut häviävät ja adrenaliini jyllää. 90 minuuttia koko joukkueelta kunnon asennetta, mutta tasapeliin oli tyydyttävä. Pallo meidän hallussa 90% peliajasta mutta maalinteko tökki pahasti. Tunnustusta Janskulle joka pelasi turvonneella nilkalla 90min ja kaikille muille jotka oli koko viikonlopun jo pelannut. Harmittavasti vielä joukkueemme tärkeältä pelaajalta meni polvi. Vastustaja oli ottanut kyseisen pelaajan erikoiskohteluun ja se huomattiin vapareiden määrässä. Todella väärin vastustajalta lähteö pelaamaan sikaa, koska Kristalta on nyt tämä kausi paketissa. Onneksi kapteenin nauha esti ryhtymästä kentällä kostotoimenpiteisiin. 

Ottelun jälkeen vielä vähän rantafiilistelyitä , pari flikflakkia ja peukalokin turvoksiin...

Rakkaudesta lajiin, fiilikseen ja pelikavereihin.